
Tämän vuoden Habitare -käynnin suunnittelu eteni vauhdikkaasti! Tein päätöksen lähtemisestä edeltävänä iltana klo 20 ja tarkistin olisiko junalippuja vielä seuraavaksi aamuksi saatavilla. Olihan niitä. Junaliput ostoskoriin ja taksi ovelle klo 5.50 ja nukkumaan. Eläköön spontaani elämä!
Koska olin todella tipalla päättänyt lähteä matkaan, tein aamulla tehokkaasti kolme tuntia junassa töitä. Sainkin monta asiaa tehdyksi ja junan verkko toimi myös menomatkalla yllättävän hyvin.
En ollut etsinyt ennakkoon tietoa tapahtumasta ja saavuin sinne ilman erityisiä, tähän vuoteen liittyviä odotuksia. Habitare -päivä on ollut aikaisempina vuosina mahtavaa kokea yksin. Olen nauttinut mahdollisuudesta kierrellä päämäärättömästi näyttelyä sekä aistia ja kuvata näkemääni ilman sen suurempia tavoitteita. Päivä on poikkeuksetta mennyt todella nopeasti ja paluujunaan on tullut joka kerta kiire.

Habitare oli tuttu ja turvallinen
Tänä vuonna ensivaikutelmana minulle tuli fiilis, että messut olivat melko paljon edellisten vuosien kaltaiset. Ehkä vuosi on liian lyhyt aika kehittää yritykselle jotain todella erilaista ja uutta. Toisaalta ajattomat brändit eivät välttämättä tavoittelekaan vuosittaista uudistumista. Isoista brändeistä esimerkiksi Marimekko oli jättänyt messut kokonaan tänä vuonna välistä.
Toisaalta messuilla oli paljon kauniita ja pohdittuja yksityiskohtia sekä rohkeaa värien käyttöä. Esimerkiksi Finarten, Avotakan ja Uumarketin sekä Skannon osastoilla oli käytetty rohkeasti sinistä ja violettia väriä. Erilaiset luonnonheinät ja katosta roikkuvat viherkasvit toistuivat useilla osastoilla. Pyöreät muodot ovat myös suosiossa. Myös erityisesti erilaiset ekologiset palasaippuat kiinnittivät oman huomioni kylpyhuoneissa. Woodion puusta valmistettu kylpyamme ansaitsee myös tulla mainituksi.

Susanna Björklundin trendiluento
Habitaressa oli aikaisempien vuosiin tapaan Susanna Björklundin megatrendejä sekä yhteiskuntamme hiljaisia signaaleja koskeva luento. Susanna Björklund toimii toimittajana, trenditutkijana sekä tulevaisuusajattelija ja Habitaren Signals-näyttelyn kuratoijana.
Susannan mukaan maailmalla jylläävät megatrendit kuten ilmastonmuutos, urbanisaatio, digitalisaatio ja ikääntyvä yhteiskunta ovat asioita, jotka vaikuttavat myös sisustuksen trendien syntymiseen. Habitaren Signals näyttely pyrkii puolestaan visualisoimaan näiden megatrendien mukanaan tuomia vaikutuksia sisustuksen muodossa. Susannan luennon mukaan jopa 40% maailman talousvaltioiden väestöstä ei ole kuullut sanaa ilmastonmuutos ja kehitysmaissa jopa 65% väestöstä ei tunne termiä. Susanna toikin esiin, että työtä ja tehtäväsarkaa riittää yhä.

Motto tulevalle: vähemmän, mutta parempaa.
Susanna Björklundin tulevaisuuden teesi
Habitaren Signals-näyttelyn keskeiset teemat
Katsomme maailmaa omasta kuplastamme. Susanna kuvasi kuinka elämme informaatiotaloudessa ja tietovirtoja kulkee päivän aikana todella paljon. Meidän kovalevymme on aivan täynnä. Ihminen kykenee kiinnittämään huomiota vain tiettyyn osaan asioita ympärillämme. Tämän vuoksi me katsomme maailmaa aina omasta kuplastamme. Susannan mukaan tutkimukset kertovat, että ihmisten on vaikea ymmärtää erilaisuutta. Tärkeä viesti oli, että ei ole olemassa yhtä totuutta. Hänen mukaansa esimerkiksi tiedekään ei ole aukotonta sillä lopputulokseen vaikuttaa tarkastelun näkökulma.
Ajan illuusio. Flow-tilassa ajantaju katoaa. Aika hidastuu, kun kokee asioita ensi kertaa tai on voimakkaan innostuksen tai pelon vallassa. Susanna kertoi, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaisessa mielenosoituksessa on otettu käyttöön uusi symboli, joka merkitsee sanaa ”extinction” eli katoamista ja sukupuuttoon kuolemista. Tuo symboli kuvaa myös ajan kulumista ja sen merkitystä ilmastonvastaisessa työssä.

Empatiaa ja tunnedataa. Luennolla tuotiin esiin erilaisia tutkimuksia, joiden mukaan sosiaalisen median runsas käyttö lisää masennusta. Susanna korosti empatian ja yhteisöllisyyden tärkeyttä tulevaisuudessa. Hänen mukaansa esimerkiksi lapsille on kehitetty pelejä, jotka kehittävät yksilön empaattisuutta. Joidenkin tutkimusten mukaan ihmiset eivät enää tulkita kovin toistensa tunnetiloja; tämä taito on huonontunut osalla ihmisistä, koska käytämme niin paljon älypuhelimia. Tällä hetkellä onkin jo kehitetty teknologioita, jotka auttavat ihmisiä toisten ihmisten tunteiden tunnistamisessa. Susanna pohti luennollaan, skenaariota, että joskus tulevaisuudessa teknologia voisi tunnistaa toistemme tunteita paremmin kuin ihmiset itse. Susanna kertoi, että esimerkiksi kaunokirjallisuuden lukeminen samoin kuin taide lisäävät empatiaa ja kannusti meitä kaikkia harrastamaan näitä asioita.
Vesi vanhin voitehista. Ihminen voi veden lähellä hyvin ja veden katsominen rauhoittaa. Puhdasta juomavettä on rajallinen määrä maailmassa. Susannan mukaan on mahdollista ja todennäköistä, että vedestä tulee olemaan puute maailmassa, jonka myötä sen merkitys nousee ja se otetaan yhtenä aiheena käsittelyyn myös muotoilussa ja sisustuksessa. Hänen mukaansa kylpylähenkisyys ja veden läsnäolo tulevat tulevaisuudessa entistä enemmän mukaan visuaalisiin trendeihin.

Mitä Habitare 2020 tuo tullessaan?
Aikaisemmin Habitare messut on järjestetty aina neljän vuoden välein. Tämän vuoden messukäynnin jälkeen pohdinkin olisiko tapahtumaa syytä järjestää jatkossa vaikka joka toinen vuosi jotta esillä olevat yritykset ehtisivät ja voisivat panostaa esilläoloon enemmän? Tämän vuotinen tapahtuma oli hyvä, mutta kovasti aikaisempien vuosien kaltainen.

Instagramissa parhaat palat videoina
Kuvasin päivän aikana Valkoisen Lautturin Instagram Stories osioon paljon materiaalia jonka tallensin myös tilin Kohokohtiin. Jos haluat lisää Habitaren tunnelmia, käy tutustumassa myös monipuolisiin videoihin.
Aikaisempien vuosin Habitare kuvat pääset näkemään tästä: 2017, 2018