Posted on

Omat ekoteot – OSA II

Kirjoitin viime syksynä omista ekoteoistani ja ajattelin, että nyt voisi olla hyvä ajankohta palata ekotekoihini ja arvioida sitä kuinka hyvin olen arjessa näitä noudattanut. Tässä katsaus siihen miten hyvin olen eri osa-alueissa onnistunut:

Mikromuoviasian tiedostaminen

Olen kokenut ahdistusta tekokuitumateriaalien laajasta ja ajattelemattomasta käytöstä elinkaareltaan lyhyissä vaatteissa. Olen halunnut tehdä erityisesti tässä parempia ja tiedostavampia valintoja.

Vajaan vuoden aikana olen käytännössä kuitenkin huomannut, että mikäli haluan tehdä helppoja ja vaiattomia ostoksia yleisimmissä vaatekaupoissa, vaade tuotteen pitkästä elinkaaresta ja 100% luonnonmateriaaleista on toisinaan hylättävä. Tämän asian huomaaminen on ollut kyllä harmittavaa. Asioin usein Prismassa, mutta esimerkiksi lastenvaatevalikoimat ovat siellä lähes järjestään ekologisesta ja eettisestä näkökulmasta käsittääkseni aika kestämättömiä.

Olen viimeisen puolen vuoden aikana koettanut valita vaateostoissa sen vihreämmän tavan kuluttaa mutta aivan täysin tämä ei ole toteutunut. Näkisin, että olen onnistunut jättämään kauppaan mielestäni kaikki pahimmat vaihtoehdot, mutta ajatukseni siitä, että käytän vain luonnonmateriaaleja, ei ole toteutunut.

Lapsille olen vajaan vuoden aikana hankkinut pääosin NOSH:n tuotteita, joissa on luomupuuvillan lisäksi ollut mukana 5% elastaania, joka on keinokuitu. Ilokseni huomasin myös juuri, että NOSHin naisten vaatevalikoimissa on tosi monta vaihtoehtoa jotka sisältävät vain 100% puuvillaa.

mikromuovin irtoaminen vesistöön pesun yhteydessä
Käyttämällä pesupussia mikromuovia irrottavien vaatteiden pesussa voit estää mikromuovin pääsyä vesistöön.

Mikromuovia keräävän Guppy Friend-pesupussin hankkiminen

Ostin suunnitelmani mukaan myös Guppy Friend pesupussin, jossa olen pessyt lastemme tekokuituiset ulkovaatteet, vielä aikaisemmalta ajalta käytössä olevat muutamat fleecetuotteet (!) sekä muut tekokuitua runsaasti sisältävät vaatteet.

Yhteenvetona voisin todeta, että ainakin pahimmat mikromuovin lähteet on eliminoitu. Omissa vaatehankinnoissani voisin kuitenkin siirtyä vielä tarkemmin esimerkiksi luomupuuvillaan sekä kashmiriin, pellavaan, puuvillaan ja hamppumateriaaleihin.

Turhien pakkausten välttäminen 

Luin vuoden vaihteessa Zero Waste kirjan ja inspiroiduin sisällöstä niin, että myös uusia turhaa pakkaamista välttäviä tapoja on tullut käyttöön. Aivan kivutta näiden tapojen opettelu ei ole kyllä sujunut. Huomaan, että uuden tavan lisääminen pysyväksi osaksi omaa arkea vaatii paljon muistamista ja aina en ole täysin onnistunut.

Tällä hetkellä yritän omissa ostotottumuksissani seurata seuraavia periaatteita:

  • Olemme siirtyneet täysin palasaippuaan sekä palashampooseen ja -hoitoaineeseen
  • Ostan hedelmät ja kasvikset ilman pusseja tai jos on tarve pakata niitä kaupassa, käytän mukana tuomiani pusseja uudestaan.
  • Otan mukaan oman kauppakassin ja kieltäydyn kaupoissa tarjotuista muovikasseista
  • Ostan Take Away kahvin omaan termariin
  • Lasten kaverisynttäreiden lahjapaperit ja korttitarpeet syntyvät kotoa jo valmiiksi löytyvistä materiaaleista. Erillisiä lahjapapereita tai lahjakasseja emme harrasta.
  • Minulle ei tule paperilehtiä tai mainoksia
  • Olen tiivistänyt omia kosmetiikkatuotteiden määrää ja kyseenalaistanut laajan tuoterepertuaarin.
  • Käytän meikit, hammastahnat, kosteusvoiteen ja palasaippuat mahdollisimman tunnollisesti loppuun.
  • Kyseenalaistan parasta ennen päivämäärän. Pyrin sen sijaan tutkimaan aistinvaraisesti onko tuote todella käyttökelvoton.
  • Pyrin jonkun verran myös välttämään raskaasti pakattuja tuotteita.

Lisäksi haluaisin ostaa esimerkiksi lounassalaatin omaan, mukana kuljettamaani rasiaan, mutta käytännössä tämä on kyllä jäänyt haaveeksi. Tässä voisin pyrkiä petraamaan.

kasvisten ostaminen ilman muovipussia ja pakkausta
Kasvikset ja hedelmät on tosi helppo ostaa ilman pussia.

Muovin lajittelu

Tämä on ollut alkuun omassa keittiössä yksi kompastuskivi. Itse muovin kerääminen erilliseen astiaan on helppoa ja kätevää, mutta mieluisaa astiaa tähän ei ole vielä löytynyt. Asia on ratkaistu tällä hetkellä oikein toimivalla pahvipussilla joka on keittiömme nurkassa, mutta pitkällä tähtäimellä haluaisin löytää keittiöön kauniin ja edullisen astian lajitteluun. Oman kokemuksen perusteella kannustan kaikkia lajitteluun – tämä on oikeasti todella helppoa. Tällä hetkellä viemme muovinkeräyspussin Ringin muovinkeräyspisteeseen, mutta esimerkiksi täällä Jyväskylässä muovinkierrätyksen laajentamisesta taloyhtiöihin päätettäneen ensi syksynä 2019.

muovin kierrätys
Muovin kierrättäminen on yllättävän helppoa. Myös muovinlajittelun tehokkuus lajittelulaitoksissa kehittyy jatkuvasti.

En osta mitään turhaa

Tämä on omasta mielestäni oikeastaan kaikkien ekotekojen äiti. Olen pohtinut, että tämä on mahdollisesti se asia johon me kaikki helposti kompastumme. Ostamisesta on tullut niin arkipäiväistä, että sitä tekee päivittäin kiinnittämättä siihen huomkota. Moni ostamiseen liittyvä asia tai tapa on yhteiskunnassamme jo sellainen oletusarvo, että sitä ei tule edes kyseenalaistaneeksi.

Omalla kohdalla tässä ovat auttaneet ostohetkellä (vaihtelevalla menestyksellä) seuraavien asioiden pohtiminen:

  • Käytänkö tätä tavaraa vielä vuoden päästä vai onko kyseessä vain hetkellinen tarve?
  • Onko tavara jonka olen ostamassa tuotettu eettisellä tavalla? Olenko valmis kantamaan vastuun tavaran tuottamistavasta?
  • Voisinko lainata tavaran (vastinetta vastaan) tuttavaltani?
  • Löytyisikö minulta jo kotoa vastaavaa tuotetta?
  • Mikä on tuotteen elinkaari? Kestääkö se käyttöä mutta myös ajan vasaraa? Häpeänkö omistamaani tavaraa myöhemmin sen mentyä pois muodista? Pitääkö minun nähdä vaivaa hankkiutuakseni siitä myöhemmin eroon?
  • Tekeekö tavaran omistaminen omasta elämästäni monimutkaisempaa?
  • Voisinko hankkia tuotteen käytettynä?
  • Jos tuote on vielä näiden kohtien jälkeen listalla, lisään sen usein excel-listaani johon olen listannut asioita joita haluaisin ostaa. Olen huomannut, että lista elää jatkuvasti ja sieltä myös poistuu tuotteita.
älä osta mitään turhaa
Kaikkien ekotekojen äiti on olla ostamatta mitään turhaa.

Autoilun hiilijalanjäljen pienentäminen

Perheemme omistaa auton ja tulemme tarvitsemaan sitä todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Olemme kuitenkin porukalla miettineet miten arkena kaupungissa tapahtuvaa autoilua voisi vähentää.

Vähentääkseni autoilun tarvetta ja lisätäkseni omaa vapauttani arjessa, olen hankkinut sähköpyörän ja kuljen sillä päivittäiset noin 15 kilometrin työmatkat. Oman kokemukseni perusteella voin kyllä varauksetta suositella sähköpyöräilyä työmatkan taittamisen muodoksi. Toisaalta sähköpyörän hankkimisen ekologisuuden voi kyseenalaistaa jos vaakakupissa on 75 viikottaisen ajokilometrin vähentäminen ja toisaalta uuden sähköpyörän hankkiminen. Pohdin sähköpyörän hankintaa pitkään ja nyt sen tehtyäni olen kyllä valintaani tyytyväinen. Uskon, että se tulee olemaan käytössä pitkään.

työmatkapyöräily
Olen jäänyt koukkuun työmatkapyöräilyyn. Sopivat siirtymät työmatkoilla kodin ja työpaikan välillä lisäävät hyvinvointia.

Lisäksi viime aikoina olemme tuumanneet, että seuraavan autonvaihdon yhteydessä perheeseemme tulisi dieselin sijaan biokaasua käyttövoimana käyttävä auto.

Nesteen My Diesel polttoaineella olisi mahdollista vähentää diesel-auton päästöjä. Tässä vaihtoehdossa omalla kohdallani ongelmaksi muodostuu se, että siinä raaka-aineena on käytetty myös teurasjätettä ja eläinrasvaa. Raaka-aineen vuoksi en näe sitä eettisenä vaihtoehtona.

Arvosana ekotekojen noudattamisesta: 8-

Vajaan vuoden ajalta annan itselleni arvosanan 8-. Näen, että olen monin paikoin tehnyt hyviä valintoja, mutta edelleen on asioita, joissa voisin skarpata. Esimerkiksi aktiivisempi loistavien kasvisruokareseptien bongaus ja ruoanlaitto ovat yksi asia mitä voisin tehdä lisää. Tyytyväinen olen siitä, että olen aloittanut muovin kierrätyksen ja että oma arki sujuu melko hyvin ilman autoa.